Työpäiväni kuvina

Sain kerranki aikaseks raahata kameran matkaan ja ikuistin yhen työssäoppimispäivän viime viikolta. Kyseiselle päivälle ei sattunu mitään kovin mielenkiintosta tekemistä, mutta saa tästä varmaan jonkinlaisen kuvan siitä, mitä Lahdessa touhuilen. Miun työtehtävät vaihtuu joka päivä ja se tässä onki niin huippua ku ei ehi kyllästymään ku aina saa olla tekemässä jotain sellasta, mitä ei oo tehny koskaan ennen.

Innokas työssäoppija neljän tunnin yöunien jälkeen pirteänä kuin peipponen valmiina kohtaamaan päivän haasteet! (Ja Saila-kohta-22-vee omistaa edelleenkin pelkkiä heppalakanoita... XD)

Vaatteet niskaan ja kipinkapin äitin kyydillä rautatieasemalle 8:38 junaan.

Tällä saan matkustaa Lpr-Lahti-väliä niin paljon ku sielu sietää ja Kela maksaa koko lystin. :--D

Junamatkat kuluu tilareita ommellen...

Hyppään tunnin ja vartin kuluttua junasta ulos Lahdessa ja viipotan asemarakennuksen läpi.

Matkan varrella miuta tervehtii Mannerheim ratsuineen.

Inhoon yli kaiken Vesijärvenkadun meteliä, joten puikkelehdin töihin kaikkia epämääräsiä sivukujia pitkin. Jostain syystä tämän kadun varrella on aina hiljasta... :D:D Ja voi juku miten paheksuvia katseita sain ohikulkevilta mummoilta ku kaivoin kameran esiin ja otin kuvan.

Mäkeä alas. Hyppyrimäet näkyy taustalla.

And that's where I work.

Työhuone löytyy tämän oven takaa.

Ja tämä käytävä puolestaan johtaa itse teatterin puolelle.

Aamu alkaa naakkaneiti Unelman hahmottelemisella. Olin näköjää tosi taiteellisella tuulella, kuten luonnoksista näkee... (NOT) Punasella ympyröity, keltamekkonen kammotus on siis hahmo, joka miun pitäs tehä joulutorille liihottelemaan kepinnokkaan.

 Eipä siinä muu auta ku alottaa kasaamaan plastoliinia leivinpaperi-ilmastointiteippimöykyn päälle mallinetta varten.

Puoliltapäivin työ keskeytyy, koska pitää rientää Trioon, jossa oppilailla on performanssi.

Viime syksynä tekemäni laiha lehmä on myös raahattu mukaan ja kaikki pikkulapset käy onnessaan puristelemassa sen utareita... Mikä kakaroita oikein vaivaa?

Kesken performanssin saanki uuden, kiireellisen tehtävänannon: pitää maalata nelimetrinen Tervetuloa-plakaatti sadonkorjuutorin portin päälle liehumaan. Joten kipitän kangaskauppaan haalimaan tykötarpeet. Käyn myös matkan varrella sekatavarakaupan kautta hommaamassa silikonisprayta, jota tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, sekä nappaan kaupasta mukaani savulohiwrapin, jonka vedän kauheessa kiireessä ennenku alotan miettimään lakanaa.

Tuumasta toimeen! Ompelen kujat lyhyille sivuille keppien pujottamista varten ja sen jälkeen alkaa operaatio 4 x 1,5 m puuvillakankaan silitys. Voin kertoa että helpommin sanottu ku tehty ku työhuoneessa on ehkä kaks neliömetrii vapaata työskentelytilaa. Havahdun joskus puol seittemän maissa että hupsistakeikkaa, pitäs varmaan lähtee kotiin päin. Miun työpäiväthän on kuuden tunnin mittasia mut ne aina tuppaa vähän venähtämään... :D

Kipitän tällä kertaa kaupungintalon puiston kautta juna-asemalle. Matkan varrella käyn pikaisesti hakemassa jotain syötävää kaupasta.

Tsukutsuku seittemän junalla takas Lappeenrantaan.

Junassa mupellan välipalaa. Ja ompelen taas heppaa.

 Juna on perillä puol yheksän maissa ja loppuillan dataaaaaaan. Sama rumba seuraavana aamuna, tosin päivän aikana onki taas aivan uudet työtehtävät. :)

maanantai 3. syyskuuta 2012