Vietin pääsiäislomani Lappeenrannassa pitkälti syöden, syöden ja syöden vähän lisää. Tuli sitä käytyä Amien kanssa joku päivä lenkilläki nauttimassa kauniista kevätsäästä. (Inga jäi mielummin sohvalle makaamaan.)
Kävin tietysti myös tallilla moikkaamassa hepolaisia parinaki päivänä. Näin myös pitkästä aikaa Noksun ja Ullan omistajan, oli kiva vaihtaa kuulumisia. Noksu oli kasvattanu aivan järkyttävät mursunviikset viimetalvisten amisviiksien tilalle! Sain houkuteltua pikkuveljeniki yks päivä mukaan kameran kanssa ni sain Noksusta jonkinmoiset rakennekuvat. Kyllä se vaan on kasvanu ja vantteroitunu ku vertaa viimevuotisiin kuviin. Johan se elokuussa täyttää kolme.
Tarhassa oli unelias tunnelma...
Noksu oli ainoo, joka oli hereillä.
En kestä tota ylähuulta! :'D
Noksu maaliskuussa 2012
Noksu maaliskuussa 2013
Riiviö alkas olemaan jo aika passelin kokonen ratsu miulle!
Kävin jälleen kotona, porukat piti perinteiset kaamoksentappojuhlansa (oon syntyny Lapissa ja aina kaamoksen väistyttyä noilla oli tapana pitää juhlat sen kunniaks lähimmille ystävilleen hyvän ruuan merkeissä ja tämä on jatkunu näihin päiviin saakka). Ruoka oli herkkua tälläkin kertaa, mutta nää vieraat on tässä lähivuosina pyöräyttäny kammottavia, mekastavia kakaroita, jotka oli tietty mukana ni meinas kyllä pää hajota jo ekan viiden minuutin jälkeen... Mutta ei siitä sen enempää. Käytiin äitin ja koirien kanssa jäällä lauantaiaamuna. Kummatki koiruudet innostu hakemaan palloa. Ja Amie veti ilmeellä, kuten aina.
Seuraavaksi luvassa kuvapläjäys pienten ekalta viikolta. Räpsittiin näitä Varjan kanssa sikin sokin sekasin eikä miulla oo enää hajuukaan, mikä on kenenki ottama, joten anna krediitit kaikista parhaista kuvista varmuuden vuoksi Varjalle. Hurja nyt kattoa näitä ku pienet on kasvanu jo huimasti tässä välissä ja lähteny vaalenemaan kamalaa kyytiä. Ne tulee olemaan vitivalkosia vanhana, kun molemmat ovat huskyja väritykseltään. Mutta tässä nyt kuitenki pikku ylienergiaimpulssit, jotka ovat pelkkää korvaa ja räpyläjalkaa, sekä Balthazar, joka on vaan 100% pulla.
Vasemmalla Salvador, oikealla Leonardo.
Nämä uudet vintiöt on osottautunu tosi sosiaalisiks ja uteliaiks kullanmuruiks. Ne on aina rynnistämässä suorinta tietä seikkailuun ku häkin ovi aukeaa ja laiskanpulskea Baltsuki on innostunu seuraamaan perässä. Salvador on ihan käsittämätön pusumaakari, se kipuaa tasaisin väliajoin nuolemaan poskea, leukaa, suupieliä, nenää ja kaikkea mitä vaan ylettää. Se on pahempi ky ykskää yli-innokas koira. Pieni wotta suorastaan hukuttaa suukkoihin: puspuspuspuspuspuspuspuspus! Olis ehkä pitäny nimetä se Casanovaks. En oo koskaan tavannu vastaavaa. Se myös kirjaimellisesti yrittää aina uiskennella liiveihin... Kaula-aukosta on nimittäin hurjan kiva tunkea paidan sisälle sillon ku ihminen sitä vähiten odottaa! Samaan tuppaa syyllistymään sen veliki ja siitähän vasta riemu ratkeaa ku ne innostuu painimaan jossain mahan tienoilla. Voin kertoa, että se kutittaa. IHAN VÄHÄN VAAN. Että sellasia epeleitä!
Jos joku sattuu muistamaan, sain joululahjaks lipun Cirque du Soleilin Alegriaan. Miun pitkäaikanen unelma nähdä kyseinen sirkus livenä toteutu siis viimein 16.3. Show oli aivan mielettömän upea! Hartwall-areena nyt tietty söi tapahtumapaikkana osan tunnelmasta, onhan neljän seinän sisällä aivan eri meininki ku sirkusteltassa, mutta kertakaikkisen mahtava kokemus joka tapauksessa! Lavarakenteet oli näyttävät, puvustus ja maskeeraus ihan omaa luokkaansa ja ohjelmanumerot oli henkeäsalpaavia ja aivan viimeistä piirtoa myöten täydellisiksi hiottuja. Elävä musiikki ja laulajat kruunasivat elämyksen.
Alegrian traileri antaa aika hyvää osviittaa ohjelmanumeroista:
On vaikee valita suosikkinumeroa ku kaikki oli niin käsittämättömiä, mut tulinumerossa oli tiivis tunnelma ja loppuhuipennos eli aerial bars (videolla esim. kohdassa 1:42) oli ihan mieletön. Myöskin pellet oli hulvattoman hauskoja, yleisö nauro välillä ihan kaksinkerroin.
Tätä kannatti odottaa koko tähänastinen elämä. Ja en kyllä aio missata tästä eteenpäin yhtäkään Cirque du Soleilin showta, joka rantautuu Suomen kamaralle, oli rahatilanne mikä hyvänsä!
Alegria
I see a spark of life shining
Alegria
I hear a young minstrel sing
Alegria
Beautiful roaring scream
Of joy and sorrow,
So extreme
There is a love in me raging
Alegria
A joyous, Magical feeling
Pidin sirkusta edeltävänä perjantaina vapaapäivän ja piipahdin Lappeenrannassa. Kävin moikkaamassa Noksua, joka oli kasvanu ihan hemmetisti leveyssuunnassa. Se oli myös kasvattanu amisviiksistään kunnon mursunviikset, oh dear. Lauantaina lähin jo hyvissä ajoin Helsinkiin, kävin pikkuveljeni kanssa moikkaamaassa kaveriani Iidaa + hänen miestään ja sieltä hipsin sirkukseen ja sirkuksen jälkeen yöks Villelle. Sunnuntaina palasin bussilla Kuhmoisiin.
Taiteilijasielu, joka elää unelmaansa sirkusopintojen parissa. Intohimona nuorallatanssi ja suurimpana haaveena artistinura ulkomailla valmistumisen jälkeen. Toimii opintojen ohessa yrittäjänä keppihevosia näperrellen.
