Perhepotretteja

Tämä kuvaa meitä aika hyvin.

Seuraavaksi luvassa kuvapläjäys pienten ekalta viikolta. Räpsittiin näitä Varjan kanssa sikin sokin sekasin eikä miulla oo enää hajuukaan, mikä on kenenki ottama, joten anna krediitit kaikista parhaista kuvista varmuuden vuoksi Varjalle. Hurja nyt kattoa näitä ku pienet on kasvanu jo huimasti tässä välissä ja lähteny vaalenemaan kamalaa kyytiä. Ne tulee olemaan vitivalkosia vanhana, kun molemmat ovat huskyja väritykseltään. Mutta tässä nyt kuitenki pikku ylienergiaimpulssit, jotka ovat pelkkää korvaa ja räpyläjalkaa, sekä Balthazar, joka on vaan 100% pulla.

 

 

 

 

Vasemmalla Salvador, oikealla Leonardo.

Nämä uudet vintiöt on osottautunu tosi sosiaalisiks ja uteliaiks kullanmuruiks. Ne on aina rynnistämässä suorinta tietä seikkailuun ku häkin ovi aukeaa ja laiskanpulskea Baltsuki on innostunu seuraamaan perässä. Salvador on ihan käsittämätön pusumaakari, se kipuaa tasaisin väliajoin nuolemaan poskea, leukaa, suupieliä, nenää ja kaikkea mitä vaan ylettää. Se on pahempi ky ykskää yli-innokas koira. Pieni wotta suorastaan hukuttaa suukkoihin: puspuspuspuspuspuspuspuspus! Olis ehkä pitäny nimetä se Casanovaks. En oo koskaan tavannu vastaavaa. Se myös kirjaimellisesti yrittää aina uiskennella liiveihin... Kaula-aukosta on nimittäin hurjan kiva tunkea paidan sisälle sillon ku ihminen sitä vähiten odottaa! Samaan tuppaa syyllistymään sen veliki ja siitähän vasta riemu ratkeaa ku ne innostuu painimaan jossain mahan tienoilla. Voin kertoa, että se kutittaa. IHAN VÄHÄN VAAN. Että sellasia epeleitä!

lauantai 6. huhtikuuta 2013