Berliini

Tuntuu et oon ollu taas ihan burn outin partaalla ku on ollu niin jäätävä kiire ihan koko ajan ja isoja muutoksia tapahtuu elämässä. Tää Suomen "kesä" alko myös nyppii niin pahasti et ostin lentoliput pariks viikoks etelään. Oli pakko päästä lomalle ja jonnekki mis on oikeesti kesä. En oikeestaan ehtiny tekee ees minkäänlaisia matkasuunnitelmia, varasin vaan lennot ja lähin. Lensin eka muutamaks päiväks Berliiniin. Yks Magentalainen muutti sinne vuoden alussa ja kävin moikkaamassa sitä. Kävi ilmi, että myös toinen tuttu Magentalta oli Berliinissä samaan aikaan, joten näin myös sitä. Ja näin myös pari vuotta sitte Kanarialla kanssani sirkusvaihdossa olleen Main! Oli mukava viettää aikaa näiden tyyppien kanssa.

Berliini ei ulkoasultaan tehny miuhun mitenkään kovin suurta vaikutusta. Se muistutti jotenki liikaa Suomesta. Se ei oo mikään maailman kaunein paikka, mutta näin ei toki voi olettaakaan ku ottaa huomioon kaupungin hurjan historian. Ilmapiiri puolestaan oli kiva, kaupunki on todella sykkivä, eloisa ja täynnä ystävällisiä, värikkäitä ihmisiä. Ruoka oli mainiota ja edullista. Berliinissä vierailu oli kaikenkaikkiaan mukava kokemus, mut viimosina päivinä oottelin jo malttamattomana, että pääsisin jo seuraavaan kohteeseeni, Gran Canarialle.

Miun ilme lentokoneessa aina ku Helsinki-Vantaa jää taa.

Majotuin miun siskon kaverin luona. Ne asu vanhassa talossa mut nätissä ja remontoidussa asunnossa Keski-Berliinin suunnalla. Niiden rappukäytävä toi miulle mieleen Lappeenrannan kellotapulin portaat, noissa kuluneissa, puisissa rappusissa oli tunnelmaa!

Kiertelin yleissivistyksen vuoks näitä perusnähtävyyksiä ekana päivänä.

Ja olihan siellä nyt tyylikkäitä julkisivuja.

Käytiin sirkuskaverin kanssa Topography of Terror-museossa tutustumassa karuun natsihistoriapuoleen, se oli kokemuksena aika puuduttava, näyttely ku koostu lähestulkoon pelkistä kuvista ja hullun pitkistä tekstipätkistä.

Berliinin metrokompleksi on hieman eri luokkaa tän Helsingin yhen raiteen rinnalla. Oli jännä seikkailla maan alla ja tulkita metrokarttoja. 

Löysin yhestä puistosta maailman siisteimmän leikkipuiston Aladdin-teemalla! Miksei Suomes oo tällasi??

Seuraavana päivänä käytiin ekalta Kanarianreissulta tutun Main kanssa tosi sympaattisessa pikkukahvilassa vaihtamassa kuulumisia.

Sieltä suunnattiin johonki Berliini lukuisista puistoista ja mentiin tuon sillan yli viehättävään pikku saareen istuskelemaan ja juttelemaan vähän lisää. Muut sirkustyypit liitty meiän seuraan vähän myöhemmin ja iltapäivä meni nuoralla pelleillessä ja heitellen erilaisia objekteja ilmaan.

Aivan jäätävä ukkoskuuro ja kaatosade yllätti just ku oltiin lähössä. Maailma lainehti ku Suomen kesässä konsanaan. Mentiin johonki kaljakatokseen pitämään sadetta ja kaverit siemaili erikoisen näkösiä oluita siinä odotellessa.

Lähtöä edeltävän päivän vietin yksikseni pitkälti Tiergarten-puistossa seikkaillen.

En oikeesti koskaan oo syöny mitään niin maukasta ku tää vietnamilainen kanacurry, se oli kunnon makujen ilotulitus! Miun oli pakko käyä tilaamassa vielä toinen annos samasta paikasta ennen lähtöä.

Lähtöpäivänä heräsin aikasin ehtiäkseni kiertää vielä muutaman kohteen. Ensimmäisenä vuorossa oli East Side Gallery.

Sit pari prameaa pytinkiä...

Ja Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki. Noiden kivipaasien välissä käveleminen oli aika pysäyttävä ja ajatuksiaherättävä kokemus. 

Halusin päättää reissuni vähän keveämpiin tunnelmiin, joten kävin vielä tsekkaamassa jättimäisen kirpputorin jossain puistossa. Rakastan kirppareita, eikä tämäkään ollu poikkeus. Paljon oli myynnissä kauniita vaatteita ja tavaroita, mut mukaan ei tarttunu oikeestaan mitään. Oli kiva vaan kierrellä ja nauttia tunnelmasta.

Illansuussa lähdin ihan intopiukeena lentokentälle, tätä olin oottanu niiiiin kauan!

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017