Ensimmäisiä esiintymisiä

Debytoin nuoralla lokakuussa meiän toisessa Torakkaillassa. Harjottelin housujen pukemista sivuttain seisten viime kesänä ja halusin kokeilla, miten sama onnistuu yleisön edessä. Ei menny ihan niin smoothisti ku harjotuksissa, mutta pysyin narulla ja innolla ootan, mihin suuntaan miun esiintymistaidot tästä kehittyy. Koko homma oli kyhätty aika nopeesti kokoon ni erityisesti kaikki mikä ei tapahu nuoralla on tosi kökköä, mut tästä se lähtee!

Mie oon aina kärsiny aivan hillittömästä esiintymiskammosta ja etenki nuora on tuottanu vaikeuksia ku jalat tärisee niin paljon, etten hallitse kroppaani. Yks ihana lääkäri kuitenki pelasti miun elämän ku se suostu määräämään miulle tossa keväämmällä beetasalpaajia ni johan kaikkoo fyysiset jännitysoireet ku puolikkaan sellasen taikapillerin vetäsee ennen esitystä. Oon syksyn aikana saanu niin paljon varmuutta ja rohkeutta et esiintymistilanteet ei enää juurikaan jännitä ja oon jopa alkanu nauttii esiintymisestä. Beetasalpaajaa napsin siis enää jos tarttee taituroida nuoran päällä isomman yleisön edessä, kaikki muu pysyy tarpeeks hyvin kontrollissa ilmanki. Ja tavotteena on pikkuhiljaa päästä kemiallisesta avustuksesta eroon myös nuoralla esiintyessä.

Työturvallisuuden tunneilla me saatiin yhessä vaiheessa tehtäväks kehittää pienryhmissä oma ilma-akrobatiaväline ja luoda sillä lyhyt esitys. Mie ja luokan toinen tasapainoilija keksittiin virittää tasapainotikkaat kattoon ja ku meiän ryhmään liitty vielä meiän mahtava vaihto-oppilas, tikkaiden ympärille kehitty varsinainen perhosspektaakkeli. Me saatiin monta hysteeristä naurukohtausta ku testailtiin, mitä kaikkee hölmöö tikkailla voi kolmestaan tehdä ja oli aivan hullun hauskaa päästä esittämään työn tulos yleisölle.

Marraskuun lopussa ja joulukuun alussa meiän luokka keikkaili kauppakeskus Myllyssä. Oltiin Myllyyn rakennetun taikametsän asukkaita ja vedettiin hieno paraati joulunalotusviikonloppuna. Tän jälkeen oltiin pienemmissä ryhmissä viikonloppusin haahuilemassa ja esiintymässä ympäri Myllyä. Miun hahmo oli keiju nimeltä Illusia ja tein nuoraa sekä kävelin puujaloilla. Se oli tosi kiva kokemus! Just jotain tällasta ois huippuu tehä enemmänki!

Lukukauden lopulla meillä oli vielä kaikkien muiden testien lisäks akrobatiatestit, joissa sooloakrobatian lisäks piti kehittää pariakrobatiaesitykset. Oon koko syksyn ollu meiän tsekkiläisen vaihtarin, Jonatanin pari ja tulkki lähes kaikissa jutuissa ja tokihan me sitte tehtiin myös nää pariakrobatiaosuudet kahestaan. Kenelläkään ei saanu olla samaa temppua ku muilla ja esityksiä oli yhteensä 11, joissa jokaisessa oli kuus liikettä. Voi hyvää päivää että tuli naurettua ku yritettiin keksii mahollisimman helppoja (koska vaikeista ei saanu lisäpisteitä ja opettaja antaa tosi herkästi miinuspisteitä pienimmistäki virheistä) ja mielikuvituksellisia liikkeitä, joita muut ei vielä ois varannu. Näistä liikkeistä sitte koostettiin kaks erilaista tarinaa, joista saatiin tosi paljon positiivista palautetta jälkeenpäin. Me esitettiin tuo agenttinumero vuoden viimosessa Torakkaillassa pienin muutoksin ja se oli paljon parempi ku tää testin versio ja meni vielä lisäks ihan nappiin, mut harmillisesti ei saatu sitä videolle. Tästä kuitenki vielä lopuks Saila & Jonatan presents: Pat & Mat sekä Saila and Jonatan on a Secret Mission. Nautin ihan mielettömästi kummanki luomisprosessista ja etenki siitä ku päästiin viimein yleisön eteen hölmöilemään.

sunnuntai 24. joulukuuta 2017