Seikkailu jatkuu

Tapahtui viime jaksossa...
Saila ja Mimi mättivät hitosti karkkia, viettivät vuodenvaihdetta, saivat kuolakäsittelyn Winskiltä ja nousivat Lappeenrannassa junaan.

 Tiemme erosivat astuessamme ulos teknisestä viasta kärsivästä myöhässä olevasta junastamme Tikkurilan ensimmäisellä laiturilla. Turhaan kiiruhdin tuli hännän alla seuraavalle laiturille, jolta Rovaniemen yöjunan oli määrä lähteä, sillä sehän oli tietysti VR:n tavoille uskollisena myös myöhässä. ...Puoli tuntia. Aika taitavaa että Helsingistä lähtevä juna on jo Tiksissä nii paljon myöhässä aikataulusta. Tosin se varmaan oli ootellu matkustajia kaikista muista junista, jotka oli ollu Helsingis ja Pasilas myöhässä, arvelen ma. Oli miten oli, en luultavasti olis kestäny värjötellä asemalla enää yhtään kauempaa. Onneks se tsukutin suvaitsi saapua sieltä ja pääsin kipuamaan antiikkisen junavaunun hautovaan lämpöön. Jonkun matkaa matkustettuani selvis että lämmitys siinä reistaa pahemman kerran ja vaunus oli varmasti yli +25 astetta koska pärjäsin ilman neuletta. Mut en mie siit lämmöstä oikeestaa kärsiny ku oon tällane vilukissa. Muut matkustajat oliki sit iha tuskissaan. Penkit oli jotakuinki kamalus maximus, joten nukkumisesta ei tullu mitään, eikä miut kyl ees väsyttäny, jos totta puhutaan. Ahmasinki sit siinä aikani kuluks uusimman Artemis Fowlin yhellä istumalla kannesta kanteen. Vitsit että oli ihana taas lukee pitkästä aikaa! En oo aikoihin lukenu yhtään kirjaa kerralla. Jotain päälle 300 tais siitä löytyy sivuja niin yö suju rattoisasti lueksiessa. Oli hassuu ku olin ainoo hereillä oleva ihminen koko vaunussa. Ympärilt kuulu vaa tasasta tuhinaa ja kuorsausta. 13 tuntii junassa istuttuani havahduin siihen, että tunnin päästä oltas jo Rovaniemellä ja heti perään ihmettelin et miksei niin pitkään istuminen tunnu missään. Sit rupesin miettii ni sehä on aika perus datausaika mitä normaalisti lomilla koneen ääressä vietän ettätota joomoi. :'D

Juna saapui viimein Rovaniemelle aamun sarastaessa. Tai eihän se aamu vielä mitään sarastanu siellä pohjosessa, kaamos kun oli. Mahassa oli koko ajan sellanen jännä kutkuttava tunne ku pääsin junasta ulos. Olin Rovaniemellä, Lapissa, wihhihii! Kipitin kiireen vilkkaa bussiin, joka odotteli melkein junan vieressä ja asetuin istumaan ikkunapaikalle tapittamaan lumoutuneena maisemia. Oli ihan hassua ku tienviitoissa olevat paikannimet oli niin tuttuja: Ranua, Kemijärvi, Muonio... Hurja että oon asunu Kemijärvellä elämäni ekat viis vuotta tai jotain sinne päin. Ja sen jälkeen en oo käyny Lapissa talvisaikaan! Hymyilin ku vajaamielinen ku ajettii Joulupukin pajakylän ohi, siellä oon joskus vaahtosammuttimen kokosena käyny ja miul on siit jopa jotain hämäriä muistikuvia. Jälkeenpäin miulle on kerrottu et olin kyseises paikas pilannu tuttavaperheen poikien joulun ku en suostunu menee Joulupukin kammariin tapaamaan hra Pukkia vaan seisoin tomerana ovella tokaisten: "Pyh, se on vain joku typerä mies pukeutuneena joulupukin vaatteisiin." Saila neljä-vee, ilonpilaaja siis jo lapsesta lähtien :--DDD Matka jatkui ja maisemat muuttu aina vaan upeemmiks mitä pohjosemmaks edettiin. Joskus vähän ennen kymmentä alko taivas vaalenemaan ja mie taisin torkahtaa. Oli valosaa ku heräsin ja ulkona oli niin kaunista! Taivaanrantaan oli kerääntyny auringonnousun värjäämiä vaaleenpunasia pilviä kultareunuksilla (itse aurinko ei vielä tähän aikaan vuodesta kivunnut näkyviin horisontin takaa), tykkylumiset puut kimmels ikkunan toisella puolella, maasto kohoili ja laski, nautin! Imin itseeni sitä näkymää ku pesusieni. :D Tiellä ja pientareilla loikki välillä pörrösiä poroja, joiden hengitys huurus niiden tapittaessa ohi huristelevia autoja. Miun takana istuvat japsituristit oli haltioissaan ja niiden kamerat laulo kuten arvata saattaa. Lähemmäs viiden tunnin bussimatkan päätteeksi lähestyttiin viimein itse määränpäätä.

"Valtio Lappi, valuutta euro, aikavyöhyke +2, lämpötila -19. Saatte laskeutumisluvan. Tervetuloa Ivaloon." ~Varja

Selvisin perille. Yhteensä 19 tuntia erinäisissä kulkuvälineissä istumista muutaman myslipatukan, suklaapatukan ja puolen litran vesipullon voimalla. Varja tuli miuta vastaan ja pääsin vielä hetkeksi henkilöautoon istumismaratonin päätteeksi. Nyt olemme siis maanantaissa, kello tulee kaksi ja ulkona alkaa pian hämärtää. Siitä alkoi ikimuistoinen viikkoni Ivalossa! :)

Ekana päivänä en ees ollu nii koomassa mitä olin luullu et olisin kun ottaa huomioon, etten ollu nukkunu ollenkaan (paitsi nyt ne pienet torkut bussissa). Ilta venyi pitkälle kun innostuttiin vähän höpöttämään ja lopputuolksena ajauduttiin vasta neljän jälestä unten maille. Mitäs 40 tuntii olin ollu valveilla sitä ennen :') Uni maittoi, mutta oli lyhytaikasta koska kolmen tunnin päästä me jo revittiin ittemme ylös lähteäksemme Inarissa sijaitsevaan Siidaan ihmettelemään saamelaiskulttuuria yms. Siellä tuli väkisinki Hilun poronhoitaja-asut ja muut Lapin asumisoloihin ja valtiomuotoon liittyvät filosofiset ajatelmat mieleen... :'D Syötiin Varjan äidin ravintolassa makoisaa porosoppaa ja illalla lähettiin kruisailemaan moottorikelkalla! Miul ei varmaan ikinä oo ollu nii paljon vaatteita päällä! Meinasin tikahtuu ku vedin päähäni kommandopipon. Oisin varmaan kuollu nauruun just siihen paikkaan jos oisin nähny itteni täysvarustuksessa. Mut onneks ulkona oli pimeää eikä pihalla ollu peilejä. Ja sit me vedettii kelkalla tunnin verran joen jäätä pitkin, lumi vaa pöllys, oli mahtavaa!

Tiistai-ilta tais olla ainoo koko viikolla ku nukahettii suunnillee ihmisten aikoihin. Kellon ympäri taidettii sängynpohjalla viihtyy ja sit pitiki nousta grillille Varjan kaverin kanssa popsimaan ranskalaisia. Sen jälkee ostin ihQja tuliaisia + kortit kavereille postitettavaks ja sit hipsittii kauppaan josta lähti matkaan iha tolkuton herkkuvuori. Illan suunnitelmana oli tapittaa leffoja, Varjan toinen kaveri liitty meiän seuraan ensimmäisen ajaks. Prinsessan ja Sammakon jälkeen jatkettiin Shrekeillä. Siinä samalla/välissä tuli paistettua poron kuivalihaa takassa (NOMNOMNOM), makoiltua ketarat ojossa pörrösellä matolla, datailtua, lipitettyä jääteetä ja mätettyä hitosti karkkia ja oheistuotteita... Laatuaikaa! :DD Valvottiinkohan me seittemään. Noh, seuraavana päivänä joka tapaukses lojuttiin sängyssä puol viiteen. Ja jatkettiin leffojen napittamista karkkien äärellä! Tuli taas valvottua ilosesti ja seuraavana päivänä pitiki sit jo haikein mielin pakata kamat kasaan ja lähteä takas kotia kohti. :( Miun olis oikeestaan pitäny viettää tää viikko koulun penkillä mut ei inspannu joten pidensin joululomaani viikolla karkaamalla Ivaloon.

Kaikenkaikkiaan viikko oli paras aikoihin! Leffoja, valvomista, viisaita ja vajaita juttuja ja kerrankin aikaa ystävän kanssa. Viihdyin ja oisin voinu jäähä sinne vaikka koko loppukuuks. KIITOS VARJA! ♥ Toivottavasti voidaan ottaa keväällä uusiks.

En oo koskaan ennen vuodattanu kyyneliä vilkuttaessani hyvästejä kenellekään. Mut eipä kai miulla ikinä oo ollu sellasta ystävääkään. Joten no, niin vain kävi kun bussi lähti huristelemaan takaisin Rovaniemeä kohti Ivalon keskustan läpi jättäen Varjan taakseen. Miss ya~

keskiviikko 26. tammikuuta 2011