Äiti ja isi tuli käymään miun luona tän kuun alussa, tais olla peräti kuun eka päivä se torstai. Inga ja Amie oli myös matkassa ja ne touhotti tääl ympäri kämppää ihan innoissaan. Lähettii vähä extempore käymään Tampereella jäätelöllä siinä torstai-iltana, La Famille-nimisessä pikkukahvilassa. Valkkasin annokseeni limoncellon ja irish creamin makuiset pallot. Ai että oli hyvää! Sitä ennen pyörähdettiin äitin kanssa pikasesti Stockmannilla ja löydettiin sieltä kaiken tavaranpaljouden seasta peräti pari juustoa, keksejä ja toffeeta... Ollaan maailman huonoimpia shoppailijoita mitä vaatteisiin tulee. Huristeltiin takas Kuhmoisiin jo ennen iltayhdeksää koska miun alaovi menee sillon kiinni enkä oo edelleenkään saanu avainta, joka siihen sopii vaik oon soittanu vuokranantajalle jo kahdesti ku miun asunnon avaimella ei jostain syystä pääse sisään. Oli hassua ku tuntu jo ihan perjantaille mut sit pitiki herätä vielä seuraavana aamuna töihin. Miun maailman ihanimmat ja kultaisimmat vanhemmat oli täyttäny jääkaapin ja hedelmäkorin sillä aikaa ku mätin paskaa tallilla ja pakastimesta löyty kaks pakettii jäätelöä. Pihassa odotti täyteenahdettu peräkärry ja isi oli tehny miulle vielä ruhtinaalliset kanaleivät matkaevääks. Ne hemmottelee miut ihan pilalle! ♥ Roudattiin siis jo yks kärryllinen miun tavaroita takas Lpr:aan ja kuun lopussa lähtee kaikki jäljelläolevat kamat.
Olin aika naatti mut käväsin siinä lauantaina muiden mukana syömässä Koivikkoluodolla ja tulin illaks takas kotiin. Suunnittelin aikaista nukkumaanmenoa mut isi oli lykänny Villelle rahaa kouraan ja käskeny meiän mennä vaik jonnekki syömään. Päätettiin sit lähtee satamaan jätskille (tulipa syötyä kesän eka ja vika ylikallis tuplapallojäätelö jäätelökioskista) ja tsekkaamaan hiekkalinna, ku en sitä vieläkään ollu valmiina nähny. Satamatorin lavalla oli joku aivan jäätävä esiintyjä hihhuloimassa ja sen korviaraiskaava esitys pisti kyl laittamaan kiireesti töppöstä toisen eteen jätskipallot tötteröissään tutisten. Kiiruhdettiin siis rantaa seuraillen ihmettelemään tämänvuotista Kalevala-aiheista hiekkamonumenttia. Villelle jälleen kiitos kuvista, kätevää ku jollain muulla on innostusta kuvata! Auringonlaskun valo ei kyl tosiaankaan ollu mikään optimaalisin kuvaamista ajatellen koska siel oli niin jyrkät valot ja varjot ku aurinko oli jo matalalla ja joko veistokset oli täysin varjossa ja hurjassa vastavalossa tai sit suorassa auringonpaisteessa, jonka päälle ympäröivät veistokset heitti varjoja mut eniveis kourallinen kuvia sieltä jäi muistoks silti.
 |
| Louhelta oli tippunu nokka D: |
Hiekkalinnan yhteydessä oli myös leikkimökkejä esitteillä, tänä vuonna satuhahmoteemalla. Löyty Kultakutrin ja kolmen karhun mökki ja kaikki nää perus Lumikit ja Prinsessa Ruususet. Me päädyttiin ottamaan tyhmiä turistiposeerauskuvia Hannun ja Kertun ihkulla marianneraidallisella terassilla sisar ja veli venäläisten esimerkkiä noudattaen.
 |
| Tässä muuten aika hyvin tiivistettynä auringon vaikutukset miuhun. En oo koskaan ollu noin ruskee (tosi hurja rusketus onki, tuskin ees näkyy kirkkaalla näytöllä haha)! Enkä oo ainakaan ollu koko kesää ulkotöissä enkä etenkään käyttäny t-paitaa enkä hanskoja. Iha muikeet noi rusketusrajat! Hiuksetki vaalentunu hurjasti. |
Sit hipsittiin Linnotuksen valleille ja meiän oli tarkotus ottaa tosi hienoja siluettikuvia (tsekkasin nää kuvat myöhemmin kannettavallani ja sillä nää ei kyl siluettii oo nähnykkää mut pöytäkoneeni ja kameran näyttö väitti niitä silueteiksi...) vasten laskevaa aurinkoa. Alku suju ihan lupaavasti...
...mut sit tota joo. "TEE PELLEHYPPYJÄ!" Nämä sisarukset ku pääsee vauhtiin ni oksat pois.
Noi miun puolen vuoden aikana kehittyneet muskelit on niin naurettavat. Toivon todella et ne surkastuu ja äkkiä ku työt loppuu, haluun miun kapeet kädet takas!
Aikamme riekuttua keksittiin vielä suunnistaa Makuuniin vuokraamaan leffa ja haalimaan evääksi törkeen kokonen säkki irtareita. Päädyttiin nappaamaan hyllystä Les Miserables, eikä kyllä ollu lainkaan hullumpi valinta, voin suositella, jos vähääkään tykkää musikaaleista! Tehtiin vielä karkkien kaveriksi joku alkoholiton limedrinkkiviritelmä, tällä kertaa jätettiin se rommi pois ni ei tarvinnu seuraavana aamuna herätä siihen et päässä soi nonstoppina Les Miserablesin musiikit. Tosin se olis ollu huomattavasti laadukkaampi vaihtoehto ku Vili Vilperin tunnari, joka asettu joulukuussa sitkeeks korvamadoks rommipohjaisten drinkkien maistelun jälkeisenä aamuna...
Miun ja Villen lasien sokerireunukset ei ollu ihan yhtä taiteelliset. Voitte yrittää arvailla kumpi on kumman lasi. (Pikku vinkki: Villen reuna muistuttaa pikemminki jotain valuvaa peikonräkää.)
Viime viikonloppuna olin taas vahtimassa Mervin otuksia ja tänä viikonloppuna suuntaan kotiin rentoutumaan. Sannan pitäs olla vuorostaan tulossa käymään, kiva nähä pikkusiskoaki jälleen.
.jpg)
.jpg)
