Työpäiväni kuvina

Sain kerranki aikaseks raahata kameran matkaan ja ikuistin yhen työssäoppimispäivän viime viikolta. Kyseiselle päivälle ei sattunu mitään kovin mielenkiintosta tekemistä, mutta saa tästä varmaan jonkinlaisen kuvan siitä, mitä Lahdessa touhuilen. Miun työtehtävät vaihtuu joka päivä ja se tässä onki niin huippua ku ei ehi kyllästymään ku aina saa olla tekemässä jotain sellasta, mitä ei oo tehny koskaan ennen.

Innokas työssäoppija neljän tunnin yöunien jälkeen pirteänä kuin peipponen valmiina kohtaamaan päivän haasteet! (Ja Saila-kohta-22-vee omistaa edelleenkin pelkkiä heppalakanoita... XD)
Vaatteet niskaan ja kipinkapin äitin kyydillä rautatieasemalle 8:38 junaan.
Tällä saan matkustaa Lpr-Lahti-väliä niin paljon ku sielu sietää ja Kela maksaa koko lystin. :--D
Junamatkat kuluu tilareita ommellen...
Hyppään tunnin ja vartin kuluttua junasta ulos Lahdessa ja viipotan asemarakennuksen läpi.
Matkan varrella miuta tervehtii Mannerheim ratsuineen.
Inhoon yli kaiken Vesijärvenkadun meteliä, joten puikkelehdin töihin kaikkia epämääräsiä sivukujia pitkin. Jostain syystä tämän kadun varrella on aina hiljasta... :D:D Ja voi juku miten paheksuvia katseita sain ohikulkevilta mummoilta ku kaivoin kameran esiin ja otin kuvan.
Mäkeä alas. Hyppyrimäet näkyy taustalla.
And that's where I work.
Työhuone löytyy tämän oven takaa.
Ja tämä käytävä puolestaan johtaa itse teatterin puolelle.
Aamu alkaa naakkaneiti Unelman hahmottelemisella. Olin näköjää tosi taiteellisella tuulella, kuten luonnoksista näkee... (NOT) Punasella ympyröity, keltamekkonen kammotus on siis hahmo, joka miun pitäs tehä joulutorille liihottelemaan kepinnokkaan.

 Eipä siinä muu auta ku alottaa kasaamaan plastoliinia leivinpaperi-ilmastointiteippimöykyn päälle mallinetta varten.

Puoliltapäivin työ keskeytyy, koska pitää rientää Trioon, jossa oppilailla on performanssi.
Viime syksynä tekemäni laiha lehmä on myös raahattu mukaan ja kaikki pikkulapset käy onnessaan puristelemassa sen utareita... Mikä kakaroita oikein vaivaa?
Kesken performanssin saanki uuden, kiireellisen tehtävänannon: pitää maalata nelimetrinen Tervetuloa-plakaatti sadonkorjuutorin portin päälle liehumaan. Joten kipitän kangaskauppaan haalimaan tykötarpeet. Käyn myös matkan varrella sekatavarakaupan kautta hommaamassa silikonisprayta, jota tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, sekä nappaan kaupasta mukaani savulohiwrapin, jonka vedän kauheessa kiireessä ennenku alotan miettimään lakanaa.
Tuumasta toimeen! Ompelen kujat lyhyille sivuille keppien pujottamista varten ja sen jälkeen alkaa operaatio 4 x 1,5 m puuvillakankaan silitys. Voin kertoa että helpommin sanottu ku tehty ku työhuoneessa on ehkä kaks neliömetrii vapaata työskentelytilaa. Havahdun joskus puol seittemän maissa että hupsistakeikkaa, pitäs varmaan lähtee kotiin päin. Miun työpäiväthän on kuuden tunnin mittasia mut ne aina tuppaa vähän venähtämään... :D
Kipitän tällä kertaa kaupungintalon puiston kautta juna-asemalle. Matkan varrella käyn pikaisesti hakemassa jotain syötävää kaupasta.

Tsukutsuku seittemän junalla takas Lappeenrantaan.
Junassa mupellan välipalaa. Ja ompelen taas heppaa.


 Juna on perillä puol yheksän maissa ja loppuillan dataaaaaaan. Sama rumba seuraavana aamuna, tosin päivän aikana onki taas aivan uudet työtehtävät. :)


maanantai 3. syyskuuta 2012

Kaulin ja kaardemummaa

Tämä etelän harakka liiteli taas pitkästä aikaa pohjoiseen viime viikonloppuna. Tällä kertaa matka kesti vaan seittemän tuntia ku Varja on muuttanu opiskelemaan Raaheen. Ihan huippua ku nyt pystyy jo lähtee viikonloppuvisiitille ku ei enää tarvii käyttää matkoihin sitä 16 tuntia suuntaansa! Olin anellu perjantain vapaaks, joten kipitin junaan jo torstaina heti töiden jälkeen. Perillä olin yheltätoista ja voi sitä iloa ku näki ne tutut, kauan ikävöidyt kasvot vastassa. Oltiin molemmat viikon jäljiltä ihan rättiväsyneitä mutta höpöteltiin silti ties kuin myöhään ennenku maltettiin käyä nukkumaan.

"Oho, kello on yks. Pitäs varmaan alkaa mennä nukkumaan... Nojaa. *seikkaperäinen raportti päivän tapahtumista jatkuu*"
"Oho, kello on kaks... *keskustelu on siirtynyt taiteiden yöstä lihapullien kautta zombiewalkiin*"
"Shiiit, kello on kolme! *levy cd-soittimessa vaihtuu* "
"......Puol neljä......."
"Hyvää yötä."

Perjantaiaamuna uni maitto, kuten arvata saattaa. Lojuttiin sängyssä pitkälle iltapäivään ja erittäin hitaan käynnistymisen jälkeen onnistuttiin raahautumaan pienelle päiväkävelylle Raahen keskustaan. Koluttiin parit kirpparit, käytiin kirjastossa lainaamassa jokunen leffa ja haettiin kaupasta jättikassillinen ruokaa. Vanha Raahe osottautu mielettömän idylliseks seuduks iäkkäine taloineen ja kauniine puistoalueineen. Illalla katottiin Studio Ghiblin Kätkijät (voi että ihastuin siihen elokuvaan!) ja leivottiin sekä mutusteltiin mustikkamuffinseja.

Lauantaina mein oli tarkotus lähtee syömään kiinalaista mut eipä me mihinkään jaksettu lähtee kömyämään. Sen sijaan pyörittelin ainaki kilon lihapullia ja jauhelihapihvejä köyhälle opiskelijaraasulle hätämuonaksi pakastimeen kuin myös mustikkapiirakan. Ilta meni leffoja tapitellessa ja jäätävää karkkivuorta tuhotessa.

Sunnuntai alko ehkä maailman parhaalla aamiaisella: uunissa paistettua leipäjuustoa kinuskikastikkeella ja hilloilla (ei siis hillon monikkomuoto vaan miun lempparimarja eli hilla/lakka/suomuurain!), naaaaaaaammmmmm! Sit oli vuorossa pullaleivontasessio ku Varjan äiti oli ujuttanu muuttokuormaan kaulimen ja kaardemummaa ku kuulemma "Saila tulee kuitenki leipoo sulle pullaa". :'D Korvapuustien ohessa synty myös sämpylöitä. Loppuilta vaan oltiin ja lagailtiin ku mitään ei viittiny ruveta tekemään ku pian miun piti kuitenki lähtee takas kohti etelää.

Yöjunassa muutamalla ukonrähjällä oli jotku ihan omat bileet miun vaunun tupakkaloosissa. En jotenkaan ihan voi tajuta, miks kukaan tulee junaan vetämään kännit. Sääliks kävi niitä, jotka yritti nukkua. Miuta ei (yllättäen) väsyttäny, joten luin menomatkalla alottamani Torey Haydenin uusimman kirjan loppuun ja niin päin pois. Kirjan loputtua iski jo ihan armoton, raastava ikävä ja mökötin loppumatkan. Nukuin about puol tuntii pätkittäin sinä yönä ja ei kun suoraan junalta seittemäks töihin vaan! :--D On kyllä vinkee se pöhnänen olo, mikä seuraa vuorokauden valvomisesta. Mut eipä ollu eka kerta. Ja tuskinpa viimonenkaan.

Seuraavaa vierailua odotellessa~

All I pay my psychiatrist is the cost of feed and hay, and he'll listen to me any day.

Yritin tänään irtojuoksuttaa Noksua kentällä. Sitä ei vissii kauheesti ois kinostanu. Eka se käveli ku liimattuna miun perässä ja sitku siirryin elämöimään ja heiluttamaan riimunnarua sen taakse, se katto miuta tyynen rauhallisesti ilmeellä: "Mitäs meuhkaat, juokse keskenäs." Sen jälkeen se tallusteli kentän reunaan syömään. Saatuaan sieltä häädön, se yritti syödä kentältä jokaisen puomin ja ku puomejakaan ei saanu järsiä, heittäyty se keskelle kenttää piehtaroimaan. Voi pöljä otus... :D 

Eilen kiikutin kameran vissiin ekaa kertaa tänä kesänä tallille (jossei sitä laitumellelaskua lasketa), mutta totesin kuvaamisen sangen haastavaks ku eräs nimeltämainitsematon oli koko ajan kipittämässä luokse, tunkemassa syliin ja hamuamassa kameraa parempiin suihin, jos olin laitumen aitojen sisäpuolella. Hevoset oli muutenki hurjan raukeella päällä, eikä tehny muuta ku vaan olla möllöttivät yhessä läjässä tai mupelsivat ruohoa, joten siltä reissulta ei montaa kuvaa jääny muistoks.


 

Ullasta ja Noksusta on tullu kesän aikana ihan bestiksiä :)

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Last days of summer

Koiruudet ainaki osaa ottaa rennosti! :--D Meiän auringonpalvojat.

Iihahaa, omenat kypsyy!

Löysin hameen. Kaupasta! o__o Wtf. En oo koskaan ennen käyttäny hameita mut oon täs kesän aikana yrittäny vähän kerrassaan opetella. Tosin eipä ollu kovin montaa päivää sellasta et ois tarennu, ajoittain teki mieli kaivaa toppatakki esiin. Ja taitaa muute olla ensimmäinen uutena ostettu vaatekappale moneen kuukauteen. Ku en koskaan löyä mitään kaupungilta.

Tuottelias kesä

Tällasta kaikkea ehin ommella kesän aikana istuessani kirkossa. Ja tähän viel lisäks kaks kokoonommeltua muttei vielä valmiiks asti tehtyä heppaa + kaks paksua kirjaa ja yks 800-sivunen puoliks. Näissä kuvissa on poikkeuksellisesti copymerkinnät ku oon huomannu et kepparikuvilla on tapana lähtee luvattomasti kävelee...






 
 


Voiku joskus sais aikaseks vaikka piirtää yhtä ahkerasti... Ties kuinka monta tuherrusta miul on ollu jo pari vuotta ihan vaiheessa. Eikä ne tosta oikeen etene...


Hiljaisuus on kauneinta musiikkia

Oon siitä kummallinen ihminen, että en voi sietää musiikkia, jota valtaosa ihmisistä rakastaa. Etenki pop on ehkä pahinta melusaastetta mitä tiedän. Suomipop on siitä vielä pari astetta kammottavampaa ja iskelmät raiskaa korvat. Örinähevi ja rap aiheuttaa miulle suorastaan pahoinvointia. Tuun erittäin väsyneeks ja kärttyseks, jos miun pitää olla samassa huoneessa radion kanssa. Radio vie miulta keskittymiskyvyn ja järjen. Kaupoissa käyminenki on kuluttavaa ku taustalla soi aina joku renkutus. Näistä yleisimmistä genreistä rock on tiettyyn pisteeseen asti toisinaan siedettävää, mutta eniten arvostan täydellistä hiljaisuutta. Myönnettäköön kuitenkin, että useissa kappaleissa on aivan kertakaikkisen upeita lyriikoita ja harmittaa suorastaan, etten kykene nauttimaan niistä laulettuina.

Täysin ilman musiikkia en kuitenkaan elele, vaikka rakastankin hiljaisuutta. Omaan varsin eriskummallisen musiikkimaun, jota voisin vaikka esitellä. Kuuntelen lähinnä instrumentaalista musiikkia, koska siedän vain harvoin ihmisääntä musiikin seassa. Suuri lohkare tästä ovat elokuvien soundtrackit. Suosikkisäveltäjäni on ehdottomasti Hans Zimmer. Ja suosikkisoundtrackit ovat Pirates of the Caribbean 1-3 ja The Lord of the Rings 1-3. Osaan kaikki kappaleet ulkoa. Tässä muutamia esimerkkejä elokuvien maailmasta:

Klaus Badelt: Pirates of the Caribbean I: He's a Pirate
Hans Zimmer: Pirates of the Caribbean III: Up is Down

Hans Zimmer: Madagascar: Zoosters Breakout

Howard Shore: The Lord of the Rings I: Concerning Hobbits
Howard Shore: The Lord of the Rings III: Hope and Memory

John Williams: Memoirs of a Geisha: Becoming a Geisha

John Williams: Harry Potter I: Hedwig's Theme

Phil Collins: Tarzan: You'll Be in My Heart

The Lion King II: He Lives in You 

Sitte elokuvista muuhun instrumentaaliseen. Two Steps from Hell kuuluu tällä hetkellä lemppareihini. Sit sellanen ku Llewellyn tekee suorastaan maagista musiikkia. E.S. Posthumusta kuuntelin jossain vaiheessa paljon, se on pääasiassa vähän raskaampaa instumentaalista. Kelttiläistä musiikkia kuuntelin joku vuosi sitte ihan hirveesti (nykyisin huomattavasti vähemmän), etenki riverdancen puolelta löytyy aivan ihania kappaleita. Inkkarimusiikki on myös huippua. Esimerkkejä:

Two Steps from Hell:
Heart of Courage
Nero
Painted World
Dragon Rider

Llewellyn: Silver Moon Woods

E.S. Posthumus:
Selisona Pi
Oraanu Pi
Nara (Kuka tunnistaa, minkä rikossarjan tunnarina tätä on käytetty? :D)

Celtic:
Secret Garden: Steps
Loreena McKennit: The Mummers' Dance
Ronan Hardiman: Lord of Dance

Contraste: Return of the Ringo

Vielä muutama randomi instrumentaalinen kipale, joista tykkäilen kovasti:

Cue Storm Music: League of Thieves
Juice Music: Spiralling
Rig: Epic Orchestra
Shephard of the Galaxy

Sitte vielä loppuun muuta ku pelkkää instrumentaalista. Ainoastaan Enya ja Enigma on sellasia, joiden koko tuotantoa rakastan. Enya tuntuu olevan tyyliin ainoo, josta muut ihmiset on joskus ehkä sattunu kuulemaan jos keskustelen jonkun kanssa musiikista. Hän laulaa mm. LotR I:n lopussa olevan kappaleen, May it Be. Enigma puolestaan on tosi friikkiä. En voi ymmärtää, miten voin tykätä siitä mutta jotenki vaan ma rakasta. Kärsin lukiossa ihan hillittömistä nukahtamisvaikeuksista (ja edelleenki ajoittain) ja yks Enigman levy autto miut usein sit lopulta unten maille. Se on jännä et mikään muu musiikki ei tehoa, vaikka yleisestiottaen kuuntelen tosi rentouttavaa musiikkia, eikä myöskään mikään muu levy Enigmalta, ainoastaa Le Roi Est Mort, Vive le Roi! Näiden kahen lisäks joiltain artisteilta on kappale sieltä, toinen täältä, joista tykkään, vaikka muu tuotanto sit aiheuttaski miulle päänsärkyä. Muutamien bändien, kuten esim. Nightwishin joidenki kappaleiden orchestral versionitki on upeita. Siis nimenomaan orchestralit (ei instrumentalit), joissa sähkökitarat ja muut meluisat vongutuskapineet on korvattu klassisen orkesterin soittimilla. The last examples olkaatte hyvät:

Enya: Wild Child
Enigma: Beyond the Invisible
Enigma: The Same Parents
Chloe Agnew: Walking in the Air
Nightwish: Creek Mary's Blood (orchestral)
Wihtin Temptation: Pale
Gregorian: Moment of Peace
Escape the Fate: Ashley
Coldplay: Viva la Vida

Siinäpä noita. Jos joku tykästyi ja haluaa lisävinkkejä ni feel free to ask! :) Miulle saa myös suositella noiden tyylistä musiikkia jos tulee mieleen.




keskiviikko 8. elokuuta 2012

Wottakuvausyritys

Yritin tossa yks päivä kuvata wottia huonoin tuloksin. :DDD Voin kertoo että hyperaktiivisen jyrsijän hillitseminen ykskätisenä on mission impossible. Ja asiaa ei auta yhtään huonosta valaistuksesta johtuvat kameran kapasiteettiongelmat.

"Oh fuck."
"Ruokaaa?"

"Heeelp!" (Hyvin kohisee :--D)
"Pakooooon!"
Onneks Ville tuli apuun lisävalon kanssa ja sain keskittyy vintiöihin kahden käden voimin.


 


 
 
"Wiihiii" & "Onks pakko jossei taho"
"Kiitti meille riitti, otetaan hatkat!"

maanantai 6. elokuuta 2012

 
Ajatusvalssi - Wordpress Themes is proudly powered by WordPress and themed by Mukkamu Templates Novo Blogger